Härmän Kuntokeskus 40 vuotta

Poimintoja alkutaipaleelta nykypäivään, kirjoittanut Tapio Liinamaa

1970 luvun alussa kuntoutustoimiala alkoi pikkuhiljaa muotoutua sotiemme veteraanien ja invalidien ikääntyessä ja sodan vammojen alkaessa entistä enemmän vaatia kuntoutustoimia.
Myös valtiovalta alkoi antaa tähän tarkoitukseen budjettivaroja. Ensimmäinen uuden tyyppinen kylpylä Länsi-Suomessa oli Ikaalisten kylpylä, joka oli Valion henkilökunnalle ja maidontuottajille ensisijaisesti tarkoitettu, mutta jossa sotiemme veteraanit ja invalidit kohosivat keskeiseksi asiakasryhmäksi.
Toiminta alkoi vuonna 1962. Monet veteraanit ja invalidit,  myös Etelä-Pohjanmaalta ja Ylihärmästä, olivat käyneet kuntoutuksessa Ikaalisissa Siellä saatujen kokemusten perusteella alkoi itää ajatus kuntoutuslaitoksen saamiseksi Ylihärmään. Idean keskeinen isä ja eteenpäin viejä oli kunnallisneuvos Väinö Kaustinen, joka sai mukaansa keskeiset Ylihärmäläiset yritykset sekä veteraani- ja invalidijärjestöt että niiden kuntaosastoja. Niinpä vuonna 1974 rekisteröitiin yleishyödyllinen yhdistys Härmän Kuntoutus ry, toiminnan taustayhteisöksi.
Ensimmäinen tehtävä oli kuntoutuslaitoksen rakennuspiirustusten aikaansaanti sekä maa-alueen hankkiminen, jotka toteutettiin siten, että RAY:lle voitiin investointiavustus panna hakuun vuonna 1974. Vasta vuonna 1977 saatiin ensimmäinen 50 000 markan avustus kuntoutuslaitoksen suunnitteluun RAY:ltä. Ennen tätä päätöstä oli hankkeen vetäjän mielessä käynyt kuopata koko hanke, mutta RAY:n päätös toi uutta uskoa hankkeeseen. Kuntalaisten piirissä ei erityistä luottamusta hankkeen toteutumiseen ollut. Viimein vuonna 1979 RAY esitti Valtioneuvostolle periaatepäätöstä kuntoutuslaitoksen rakentamiskustannuksiin myönnettävästä investointiavustuksesta 80 % laskettuna ns. normaalihinnasta, joka on eräänlainen laskennallinen normihinta. Lisäksi oli ehto, että kustannuksia ei saanut muodostua ennenkuin vuodesta 1982 alkaen. Samanaikaisesti Rokua sai investointipäätöksen, mutta se sai alkaa rakentaa aikaisemmin. Tähän investointipäätökseen liittyi se erikoisuus, että esittelevä sosiaali- ja terveysministeri jätti Härmän Kuntokeskuksen  osalta päätökseen eriävän mielipiteensä,  mikä oli varsin harvinaista. Hankettamme ajoivat erityisen voimakkaasti kansanedustaja Orvokki Kangas Lapualta ja sisäasiainministeri Eino Uusitalo, joihin molempiin Väinö Kaustisella oli hyvät yhteydet. Olin tuolloin Eino Uusitalon erityisavustaja ja muistan, kun raha-automaattivarojen jakoehdotusta ruodittiin ministeriöissä, niin ministeri Uusitalon evästys minulle oli, että Härmän osalta ei missään tapauksessa saa antaa periksi. Näin myös toimittiin.

Rakennustöihin ryhdyttiin 1982 ja valmista oli vuoden 1983 lopussa. Tässä vaiheessa rakennettiin  75 kahden hengen huonetta, puolet nykyisestä ravintolatilasta ja osa nykyisestä kuntoutusosastosta.
Toiminta alkoi vuoden 1984 alussa. Tosin ensimmäinen tilaisuus oli joulukuussa 1983, kun Ylihärmän Yrittäjät ry piti pikkujoulunsa. Henkilökuntaa vuoden 1984 lopussa oli n. 40 henkilöä. Asiakkaat olivat miltei yksinomaan sotiemme veteraaneja ja invalideja. Ravintolatoiminta oli uutta näillä seuduilla erityisesti monipuolisen seisovan pöydän osalta. Myös laatuun panostettiin. Lisäksi alussa ravintolassa ei ollut anniskeluoikeuksia, mikä madalsi kynnystä uskonnollisperäisellä alueella tulla ravintolaan. Kuntoutushenkilökunnan saanti oli alkuvuosikymmenenä vaikeaa, sillä erityisesti fysioterapeuteista oli huutava pula, kuten myös muusta terveydenhoitohenkilökunnasta. Yllensäkin silloin yksityisellä terveyspalvelualan yrityksellä ja maaseudulla oli pulaa miltei kaikesta ammattitaitoisesta henkilökunnasta. Veteraanit ja invalidit ottivat kuitenkin yrityksemme omakseen. Yksinomaan Etelä-Pohjanmaalla oli tuolloin n. 400 invalidia, jotka eivät koskaan olleet käyneet kuntoutuksessa. Ensimmäisen vuoden; Liikevaihto oli 1.835.000 markkaa. Käyttökate 365.864 markkaa. Tällöin liiketulos hupeni lainojen korkoihin ja varausten muutoksiin. Lopputulos oli kuitenkin varsin tyydyttävä. Vierailevia ryhmiä oli 400 ja niissä henkilöitä 16.000. Vierailutoiminta oli tosi vilkasta.

Talvi 1984.

Heti alusta alkaen päätettiin, että kaksikielisyys on kantava voima mikä on myöhemminkin osoittautunut viisaaksi ratkaisuksi. Asiakasmäärät kasvoivat kaikki asiakasryhmien osalta voimakkaasti. Lisäksi valtiovalta lisäsi voimakkaasti veteraanikuntoutuksen osoitettavia varoja koko 1980 luvun. Seurauksena oli myös kova buumi uusien kylpylä- ja kuntoutuslaitosten rakentamisessa Suomeen – niin myös meidän markkina-alueellamme. Vuonna 1987 rakennettiin silloisen allasosaston viereen monitoimiallas, jonkalainen oli rakennettu Levin kylpylään vuotta aiemmin. Vesielementti sai näin uutta ilmettä ja loi lisää vetovoimaa. Samassa yhteydessä investoitiin fysikaalisen hoidon tiloihin, saunoihin ja liikuntatiloihin. Lisätilaa rakennettiin n. 2000 m2 ja saneerattiin n. 1000 m2. Kustannukset olivat 2.187.000 markkaa.
Alko Oy myönsi rajoitetun anniskeluluvan 10.2.1987. Alussa anniskeluoikeuksia ei ollut. Vuonna 1988 laajennettiin keittiötä 160 m2:llä Samanaikaisesti aloitettiin hotellin laajennussuunnittelu käsittäen 41 kahden hengen huonetta. Lokakuun lopussa 1989 valmistui kaarevat muodot saanut hotellilaajennus, joka silloin oli erikoinen ja houkutteleva. Sen kustannukset olivat 3.870.000 markkaa. 1990 luvun alkuun tultaessa veteraanit ja invalidit olivat edelleen merkittävimmät asiakasryhmät, mutta Kelan asiakkaat olivat kasvaneet voimakkaasti. Myös perheet olivat merkittävä asiakasryhmä jo 1990 luvulle tultaessa. Erityisesti mainittakoon  sosiaalinen lomatoiminta.

Hotellin aula 1984.

Vuosi 1991 oli merkittävä, koska tällöin alkoi paljon julkisuutta saanut ns. Suomi poikien kuntouttaminen, eli jatkosodassa Suomen rintamilla taistelleiden virolaisten vapaaehtoisten kuntoutustoiminta. LC Kauhava hoiti aktiivisesti varojen keräyksen sekä organisoi virolaisten veteraanien ryhmien kokoamiset ja matkajärjestelyt. Vuosina 1991-1992 kaikki silloiset ns. vanhat hotellihuoneet uudistettiin. Vuonna 1993 oli liikevaihto jo 7.300.000 markkaa, liikevoitto 538.200 markkaa. Taseen loppusumma oli 7474000 markkaa. RAY:n investointiavustuksia oli saatu n. 4.000.000 markkaa. Henkilökunnan määrä oli noussut 153 henkilöön. Hotellikapasiteetin laajennuttua ja asiakasmäärien kasvaessa voimakkaasti tuli ajankohtaiseksi ravintolatilojen laajentaminen 1995, jolloin ravintolan asiakaspaikat kaksinkertaistettiin  nykyiseen n. 600 asiakaspaikkaan. Tästä tietenkin seurasi se, että keittiötilatkin piti laajentaa vastaamaan asiakasmääriä. Samassa yhteydessä laajennettiin liikuntatiloja n. 800 m2. Ravintolan vanha osa saneerattiin 1996. Nämä laajennukset maksoivat 2.700.000 markkaa. Kysynnän jatkuessa ja kasvaessa valmistui 1.3.1997 32 perhehuoneen eli minisviittien laajennus, jonka kustannukset olivat 3.870.000 markkaa. Nämä erityisesti perheiden ja sosiaalisen lomatoiminnan  tarpeisiin. Jatkuvasti tehtiin muutos ja uudistamistöitä, koska alkuperäinen toimintakonsepti oli muuttunut volyymiltään tai toimintaotteeltaan.

Ravintolasali 1985.

Alussa kuntoutustoiminta oli fysioterapian osalta määrättyyn kipuilevaan kohteeseen keskittyvää toimintaa  ja vasta myöhemmin kokonaisvaltaista fyysisen ja psyykkisen tilan hoitamista. Erityisesti Kelan kuntoutustoiminnan myötä kokonaisvaltaisuus lisääntyi voimakkaasti. Veteraanien osalta hieronta on ollut ja on tänäkin päivänä halutuimmasta päästä. Vuonna 1998 veteraanien ja invalidien osuus hotellivuorokausista on ollut suurimmillaan edustaen n. 30 % kaikista majoitusvuorokausista eli 32.000 vuorokautta. Samoihin aikoihin myös Kelan kuntoutustoiminta oli kasvanut jo n  27.000 majoitusvuorokauteen. Perusasiakaskunnan määrä alkoikin laskea selvästä vuoden 1998 jälkeen. Henkilökunnan määrä oli vuoden 1990 lopulla 185 henkilöä. Tuolloin yrityksemme oli  monipuolinen palvelulaitos, jonka imago oli erittäin hyvä ja asiakaskunta laajalta alalta Suomesta. Kuitenkin oli laskettavissa, että yksi tukijalka alkaa ikääntymisen myötä pienentyä, joten oli kehitettävä toimintoja ajatellen sitä hetkeä, jolloin perusasiakasjoukkoa ei enää ole. Tätä varten päätettiin panostaa aktiivisiin vapaa-ajan asiakkaisiin, perheisiin, aktiiviseen liikuntaan ja harrastustoimintaan ja monipuolistaa palvelutarjontaamme edelleen.
Niinpä rakennettiin Anssin Jussin Areena, joka valmistui vuonna 2000 ja maksoi 3.000.000 markkaa. Samaan aikaan uusittiin ja laajennettiin jälleen ravintolan keittiötiloja n 540.000 markkaa. Vuonna 2000 ravintolatoimemme sai Finfood ry:ltä pilottisertifikaatin uraauurtavasta työstä suomalaisen ruoan käytöstä.

16m allas vuonna 1984.

Kelan kuntoutustoimintaa kehitettiin pysyvänä tukijalka ja erityisesti työikäisten kuntoutustoimintaa jatkoa ajatellen. Niinpä päätettiin hankkia ns. syöttöliikenteeksi kuntoutuksellemme työterveyshuoltoyrityksiä, kuten Seinäjoen Työterveyslaitos 2001  ja Medicentra Vaasasta vuonna 2003. Ne osoittautuivatkin tarkoituksenmukaisiksi hankinnoiksi. Vaikka lääkäripula vallitsi, ne saatiin kehitettyä alueensa johtaviksi yrityksiksi ja  kannattaviksi. Näillä toimilla mm. varauduttiin veteraanien vähenemiseen. Areenaa suunniteltaessa teimme pitkän aikavälin strategian asiakasrakenteen kehityksestä.

Vuonna 2004 oli kulunut 20 vuotta yrityksemme perustamisesta.  Tuolloin liikevaihto oli 15.000.000 euroa, vuodekäyttöaste 86,8 %, majoitusvuorokausia 95 278 vrk ja henkilökunnan määrä 187 henkilöä. Kelan asiakkaita oli 28.000 vrk, veteraaneja ja invalideja19.000 vrk.
Vuodesta 2005 alkoi muutosten aika niin toimivassa johdossa kuin hallinnossakin. Vuoden 2006 alusta tapahtui yhteisömuodon muutos, jolloin perustettiin Pihkahovisäätiö yhteisöksi, joka omistaa liiketoimintayhtiöksi perustetun Härmän Kuntoutus Oy:n osakkeet. Sittemmin vuonna 2006 ns syöttöliikenteeksi ostetut  työterveyslaitokset myytiin ja kylpylän laajennus jäi.
Toimitusjohtajana aloitti 1.1.2020 Jan-Erik Hagfors, ja toimii edelleen. Kylpylän laajennus ja vanhan saneeraus toteutettiin 2009 – 2010, jolloin se oli keskeisellä sijalla yrityksemme imagon uudelleen päivittämisessä, joskin sen hinta oli riskisijoitus – 6.000.000 euroa. Nyt havaitsemme, että ratkaisu oli oikea ja ilmeisesti ainut mahdollinen.

Lisäksi on todettava, että yrityksemme on ollut  kaksikielinen alusta alkaen. Merkittävä ratkaisu oli vuonna 2013 alussa kun koko Norrvalla  Rehab Oy:n  kuntoutustoiminta siirtyi Härmän Kuntokeskuksen toiminnaksi toimialarationalisoinnin myötä ja samalla n. 20 henkilöä . Olemme panostaneet edelleen voimakkaasti kaksikieliseen palveluumme ja asiakashankintaan.

Tämä vuosikymmen on ollut erityisesti toimintojen kehittämisen, uudistamisen ja rationoinnin aikaa. Se on ollut myös asiakashankintamme laajentamisen, tehostamisen ja monipuolistamisen aikaa.
Yrityksemme hallitus säilyi muuttumattomana  aina 2000 luvulle saakka. 31.5. 2000 alusta alkaen hallituksen puheenjohtajana toiminut kunnallisneuvos Väinö Kaustinen lopetti ja puheenjohtajana aloitti teollisuusneuvos Pentti Järvi.  Vuodesta 2006 vuoteen 2009 toimi hallituksen puheenjohtajana yrittäjäneuvos Väinö Takala ja sen jälkeen allekirjoittanut.
Tj Jan-Erik Hagforsin aikana on voimakkaasti uudistettu tapaa toimia, asiakashankintaa, markkinointia, sisällöllisiä kysymyksiä kehitetty ja erityisesti tähdätty tulevassa kilpailussa pärjäämiseen.
Julkinen rahoittajakin on terästänyt kilpailuttamista ja siinä on oltava hereillä.

Härmän Kuntokeskuksella on hyvä ja haluttava imago asiakkaiden keskuudessa ja kannattavuutemme on kunnossa.

Tapio Liinamaa
hallituksen puheenjohtaja
Härmän Kuntoutus Oy